Kirjoittajat Veli-Matti Toivonen ja Tuuli Paltemaa

Kun painotus työ- ja henkilökohtaisessa elämässä siirtyy tavarasta ja fyysisestä kehosta yhteistyötaitoihin, intuition hyödyntämiseen ja oman potentiaalin aktivoimiseen, muuttuu asiantuntijuuskin toisenlaiseksi. Luovuus, flow, kohtaaminen, rentous, hyvä palvelu ja ylipäätään kaikki uusi mitä työelämässä ja henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa tarvitaan, on jo ihmisten sisällä. Ne ovat lajiominaisuuksia, hienolla sanalla antropologiaa. Niitä ei tarvitse opetella eikä niitä voi opettaa, mutta ne on tärkeä löytää, siis muistaa.

Tästä syystä on syntynyt sellainen ilmiö kuin ’coaching’. Siinä kaikki on jo valmiina coachattavassa. Coach ei, perinteisestä asiantuntijasta eroten, enää estä niiden esille tuloa. Näin työstä ja omasta elämästä tulee mielenkiintoinen seikkailu resurssien ja taitojen ihmemaassa. Tästä kaksi pientä esimerkkiä.

Tragediatyöskentelystä strategiatyöskentelyyn

Yritys oli alkanut ns autotallimallilla, pari innostunutta kaverusta ryhtyi ideoimaan, kokeilemaan ja testailemaan ideoitansa pienessä piirissä. Uusia ideoita pulppusi, ko henkilöt kertoivat, kuinka välillä tuntui kaaokselta kaikki se ideoiden ja puolivalmiiden toteutusten määrä. Samaan aikaan oma innostus ja luovuus vaan lisääntyi. Pikkuhiljaa firma laajeni, töitä tuli lisää ja palkattiin väkeä toteuttamaan, suunnittelemaan ja pian myös koordinoimaan, organisoimaan, johtamaan ja markkinoimaan. Samalla alun kaaos järjestäytyi, organisoitui ja sai muodon sekä struktuurin. Vuosien kuluessa toiminta vakiintui ja jossain vaiheessa muodosta tuli vaikuttavampaa kuin sisällöstä ja toiminta kangistui kaavoihinsa. Osallistujat kuvasivat nykytilaa tiukaksi teräsrangaksi, johon eri toiminnot oli kiinnitetty liikkumattomiksi, toisistaan erillisiksi osiksi. Kaaoksesta oli siirrytty toiseen ääripäähän, jolloin vapaus luoda uutta, kokeilla rajoja ja testata pelotta ennen kokematonta oli mahdotonta.

Etsimme yritykselle työskentelymallia, jonka avulla työntekijät voisivat löytää oman paikkansa kaaoksen ja jäykän nykytilan välillä. Lopulta osallistujat löysivät paikan, jota kuvasivat ”on the edge”-tilaksi. Tämä oli tila ja tilanne, jossa voi liikkua kohti kaaosta tai järjestystä tilanteeseen sopivalla tavalla, luovasti joustaen.  Tämä tilanne ikään kuin herätti eloon rakenteet tuomalla niihin väljyyttä ja vapautta. Se mahdollisti yhteistyön kaikkien yritysten osastojen ja henkilöiden kanssa jolloin erilaiset tavat ajatella ja toimia pääsivät kohtaamaan ja luomaan taas uutta. Tässä yrityksessä yhdeksi tavoitteeksi tuli ylläpitää kaaoksen ja järjestyksen välistä tasapainoa. (Sana ”työskentelymalli” ei oikeastaan kuvaa parhaiten ”on the edge” tilaa, koska tila on joustava ja liikkuva, oikeastaan malli mallittomuudesta.)

Business coaching case:

Asiantuntijamallin mukaan Business coaching alkaa kolmikantaneuvotelulla, jossa työnantaja (esimies), coachingiin osallistuja ja coach tapaavat ja sopivat tavoitteista sekä toimintatavoista. Toteutumista myös arvioidaan työskentelyn päätyttyä. Coachingia haettiin Tommin vaikuttamisen ja esiintymisen taitojen parantamiseksi ja ko tilanteisiin kuuluvan jännityksen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Nämä sovittiin työskentelyn tavoitteeksi.

Coachauksessa kävi näin. Ensimmäisellä kerralla juttelimme jännittämisestä ja siitä, missä ja milloin Tommilla jännittämistä on ja missä ja milloin sitä ei ole. Keskustelun lomassa Tommi mainitsi ohimennen moneen kertaan tapahtumia ja muistikuvia lapsuudestaan. Nämä jäivät sivulauseiksi, Tommi halusi keskittyä tähän hetkeen ja työtilanteiden käsittelyyn. Toisella kerralla kävimme aikajanalla kurkkaamassa, minkälaisissa tilanteissa juuri tätä haittaavaa jännittämistä on ollut aiemmin ja miten hän oli niistä tilanteista selvinnyt. Tommi löysi kohta itsensä lapsuuden maisemasta, sieltä, missä hänen osaamistaan oli kyseenalaistettu ja jossa hän oli kokenut isän kommentit arvosteluna ja jossa hän koki jäävänsä vaille hänen hyväksyntää.

Tästä oivalluksesta seurasi helpotus; minussa ei olekaan vikaa, jännittäminen johtuu uskomuksesta ettei ole riittävän hyvä ja tämä uskomus ei ole välttämättä totta. Pian oivallusta seurasi myös säikähdys; eihän tämä sovi, pitäisi käsitellä työasioita ja työroolia! Mitä esimieskin sanoisi, kun henkilökohtaiset asiat ja tunteet sekoittuvat työasioihin? Pitääkö tästä raportoida esimiehelle? 

Asiantuntijuus, ennalta- ja puolesta tietäminen on muuttumassa yhteiseksi muistamiseksi ja löytämiseksi. Samalla rajapinnat ja -muurit muuttuvat yhteyspinnoiksi, joustaviksi suojiksi ja tuiksi, jotka estämisen sijasta mahdollistavat yhteyden. Tämä muutos näkyy coachingissa ja coachkoulutuksessa tiedon jakamisen sijaan sen yhdessä synnyttämisenä; kokeilemalla, kokemalla, jakamalla, antamalla, saamalla ja muistamalla.

Send this to a friend