Kipinästä roihuksi

Johtajan tärkein tehtävä on johtaa alaisiaan kohti onnistumisia. Se ei onnistu pelon, uhkailun, eikä edes lahjonnan avulla, ainakaan kovin pitkään. Ihminen haluaa innostua, tehdä sitä mitä osaa ja oppia uutta.

Jotta voi innostaa toista on pidettävä huolta omasta energiasta, jaksamisesta ja motivaatiosta. Ihmisen voima lähtee sisältä. Joskus voiman lähde on syvälle kaivautunut ja ehkä vähällä käytöllä unohtunut – jäänyt hiipumaan. Häly, kiire ja melu voivat sen peittää. Kipinä on kuitenkin siellä ja sen voi taas elävöittää – vahvistaa.

KIPINÄSTÄ ROIHUKSI on valmennus, jossa rakennetaan henkilökohtaista, mielekkään olemisen cocktailia. Valmennus on voimaa tuottava henkilökohtainen prosessi, jonka aikana tunnistetaan jaksamisen haasteet, etsitään niihin ratkaisuja ja vahvistetaan olemassa olevia voimavaroja.

Valmennusprosessin aiheita ovat mm:

Mitä kaikkea minä olen ihmisenä, työntekijänä, esimiehenä ja muissa elämäni rooleissa?
Mikä on riittävää työssäni?
Läsnäolo – kuinka olla läsnä itselleen ja ympäristölleen.
Ilon tunnistaminen itsessään ja työssään sekä sen käyttäminen johtamisen apuna.
Työn ja levon rooli ja tasapainon merkitys elämässä.
Oma oivallus muutokseen ja työkaluja sen toteuttamiseen.
Valmennus voidaan toteuttaa henkilökohtaisena tai ryhmämuotoisena prosessina, johon voidaan liittää mukaan coaching- tai työnohjaustapaamisia.

Esimiehille ja johtajille
Menestyksekäs ja toimiva johtajuus
Kipinästä roihuksi – voimavaroja johtamiseen
Esimiestyö, ihmisten johtaminen

Viime aikoja on leimannut kiivas keskustelu työpahoinvoinnista, sairauspoissaolojen kasvusta ja kustannuksista sekä työurien pidentämisestä. Entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä totesi jo 2009 lehtihaastattelussa (Kansan Uutiset 9.12.2009), että työhyvinvointia tulee kehittää niin, että ihmiset saadaan pysymään töissä, varsinkin kun työurien pidentämistä suunnitellaan.

Useat tutkimukset todistavat kuinka työpahoinvointi kuluttaa valtavan määrän sekä inhimillistä pääomaa, että myös silkkaa rahaa. Työssä huonosti voiminen kuluttaa mm tutkimusprofessori Guy Ahosen mukaan 25 miljardia vuodessa. Toisaalta todetaan myös, että hintalappua pahoinvoimiselle on mahdotonta asettaa, onko lopulta kysymys hukatusta hyötypotentiaalista vai käytetystä rahasta? Rahasta ja kustannuksta puhumisen myötä työhyvinvoinnista on mahdollisuus kuitenkin puhua samalla tavalla kuin muistakin organisaation asioista. Silloin työhyvinvointiasiat voidaan suhteuttaa muihin kustannuksiin, niitä voidaan seurata ja asettaa tavoitteita. Tästä seuraa, että työhyvinvointiin liittyvät asiat tulevat helpommin johdettaviksi.

Työhyvinvointi tarkoittaa yksinkertaisesti kaikkia niitä asioita, joiden avulla työyhteisö ja koko organisaatio onnistuvat perustehtävässään. Silloin työn tekeminen on tuloksellista. Työhyvinvoinnista huolehtiminen saa aikaan parempaa työssä jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työn laatua ja tulosta ja aikaansaa työhönsä sitoutuneita ja tyytyväisiä työntekijöitä.

Kirjoittanut 

Päämäärämme on olla mukana luomassa toimivaa ja innostavaa valmennusta, jossa herättelemme valmennukseen osallistuvien ideoita ja ajatuksia runsaan keskustelun kera. Valmennuksissamme haemme tarttumapintaa arjen toimintoihin ja kokemuksiin, emme vain puhu yleisellä tasolla.