Jostain kumman syystä maailman muutos on sitä laatua tai sen verran nopeata, että perusarki- ja työtaitoja valuu koko ajan ns. asiantuntijoille, ikäänkuin ulkoistaisimme osaamistamme, ikäänkuin emme itsenämme ja ominemme arjessamme ja työssämme pärjäisi. Pyydämme ja saamme neuvoja, ohjausta ja opetusta valinta- ja ongelmatilanteisiimme. Arjen ratkaisut työssä ja kotona eivät kuitenkaan selviä asiantuntijaohjauksessa tai neuvonnassa, eivät yleensä edes opiskellen.

Haastavatkin tilanteet ratkeavat tai lähtevät avautumaan malttaen ja odottaen. Ehkä tärkein NLP koutsin taito onkin olla tietämättä, luulematta ja määrittelemättä. Odottaa, vaikka luulee tietävänsä minne kannattaa suunnata, vaikka hiljaisuus venyy ja venyy ja vaikka oma mieli on asian jo ratkaissut ja sanat (vastaukset ja neuvot) pyörivät kielen päällä. Odottaa kunnes asiakas itse huomaa jo tietävänsä ja osaavansa. Ja olla tietämättä paremmin, kun huomaa, että asiakkaan mieli onkin mennyt eri reittiä kuin oma. Silloinkin, kun oma tieto sanoo, että asiakkaan reitti on väärä.

NLP koutsin viisaus ja taito on siinä, että hän uskaltautuu, yhdessä asiakkaansa kanssa, hämmentyä uuden edessä. Ja vaikka hänellä onkin runsaasti erilaisia työkaluja asioiden käsittelyyn, osaa hän sekä olla käyttämättä niitä, että käyttää niitä silloin kun on menetelmän, harjoituksen tai työkalun paikka.

Näin NLP koutsauksessa aletaan selvitä yhdessä itse, ollaan tilanteissa, jätetään asiantuntijuus sivuun, löydetään oma ikiaikainen ja päivitetään se tämän hetken tilanteeseen. Flow, luovuus, kohtaaminen, rentous, tässä ja nyt oleminen ovat kaikki ihmisen lajiominaisuuksia. Niitä ei tarvitse opetella, ne tarvitsee vain muistaa. Niitä ei tarvitse harjoitella, kunhan vain muistaa harjoittaa niitä.

Pieni esimerkki Veli-Matin ja Toten ’Palata sinne missä ON’ -kirjasta:

”Jounin 12-vuotias tytär ilmoittaa illalla Urheiluruudun aikaan makuuhuoneestaan, että on huono olo. Miksi just nyt, on Jounin ensimmäinen reaktio (”pää tyynyyn ja nuku, kyllä se menee ohi”). No, pakko kuitenkin lähteä tyttären luo, ja aluksi mieleen tulee kysyä perinteiseen tapaan ”mikä on, mistä se johtuu, onko tapahtunut jotain”, mutta jostakin syystä Jouni kysyykin, missä se tuntuu? Tyttö näyttää vatsaa, siellä se tunne on. Jouni siirtyi kielestä kehoon ja vaihtaa vielä toisen kerran rekisteriä ja kysyy, minkä värinen se on? Tyttö sanoo, että musta olisi kaikkein pahin olo, tumma violetti seuraavaksi pahin, mutta tämä on tumman sininen. Jäädään tähän rekisteriin, väriin. Värirekisterin matriisi, sisältö, on erilainen kuin kielen tai kehon. Saako väriä vaaleammaksi? Saa, ja se helpottaa. Muutetaan se vaalean beessiksi ja paha olo menee pois. Myöhemmin Tyttö käyttää samaa värimuutosta itsekin.”

Myöhemmin selvisi, että kyse oli epävarmuuden tunteesta. Onneksi Jouni ei tiennyt tätä, koska meillä on kaikilla sata (väärää) neuvoa ja ratkaisua jonkun toisen epävarmuuden tunteeseen (omaan yleensä vähemmän!). Lyhimmillään NLP koutsaus menee niin, että asiakas kertoo, että hänellä ”on X” ja koutsi kysyy ”missä se on”, jonka jälkeen jompi kumpi liikkuu, X tai asiakas. Onneksi aina ei tarvitse mennä näin lyhyesti.

Kirjoittajat Veli-Matti Toivonen ja Tuuli Paltemaa.
Seuraava NLP Coach valmennus alkaa taas syyskuussa. 

Send this to a friend