Vakavasti leikillään

Tämä kirjoitus on julkaistu Mieli-lehdessä Nro 3-4 2018

Leiki itsesi onnelliseksi?

Leikki on lasten työtä, sanotaan. Leikkiminen on kuitenkin vakavaa puuhaa ja sopii hyvin myös aikuisille. Leikkimistä myös tutkitaan ihan vakavissaan. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen psykiatri Stuart Brownin mukaan leikki on muutakin kuin hauskanpitoa ja pelleily, kuvittelu sekä leikkiminen kehittävät älyä, sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Psykologi Mihaly Csikszentmihalyin mukaan leikki vie ajantajun, vapauttaa itsetarkkailusta ja tuottaa flow-tilan, jossa ihminen on onnellisimmillaan.

Lapsi syntyy valmiina luomaan uutta, leikkimään ja mielikuvittelemaan. Hän on valmiina kokeilemaan kaikkea mitä haluaa, mitä päähän pälkähtää ja mitä joku keksii ehdottaa. Hän uskoo ja luottaa kykyihinsä ja siihen, että jos joku ei onnistu jonkun mielestä, niin ei se haittaa! Lapsen koko olemus ja tekeminen on täynnä kykyä ajatella uudella tavalla ja toimia niin, kuin ei koskaan aiemmin. Miten ihmeellistä onkaan kääntää kehonsa ympäri, vatsallaan makuulta selälleen tuosta vaan, nousta kontilleen, jokellella ja nauraa! Ja ne kysymykset! Kuinka lapsen mieli yhdistää asioita, kysyy ja kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä, luo uusia merkityksiä, sanoituksia ja käyttötarkoituksia. Lasta ei tarvitse kehottaa leikkimään, hän leikkii luonnostaan ja leikkiessään keksii uutta, kokeilee ja testaa rooleja, malleja, suhteita, kykenemistä, osaamista, taitoja loputtomasti tuosta vaan.

Kun lapsi kulkee metsässä, jokaisen puun takana odottaa seikkailu. Naava on huiman pakomatkan aikana irronnutta menninkäisen partaa, pudonneet oksat dinosaurusten luita ja kivenkoloissa asustelee pieniä mönkiäisiä ja kukkiaisia. Ruoka maistuu paremmalta, kun oma suu onkin monsterin kita, joka ahmaisee  lusikallisen pituutta kasvattavaa taikaruokaa. Portaat vievät kohti pyramidin huippua ja nukkuessaan pääsee
vierailulle upealle höyhensaarelle yhdessä Uni-Jukan ja Nukku-Matin kanssa.

Mielikuvitus ja luovuus ovat ihmisen keskeisiä voimavaroja. Mielikuvittelemalla syntyy vakavasti otettavaa tulosta. Useissa tutkimuksissa on huomattu, että lapsena mielikuvitusmaailmoja kehitelleet ovat aikuisina luovia ja voivat soveltaa  mielikuvittelua ja leikkiä taiteellisessa tai tieteellisessä työssään. Einstein sanoi mielikuvituksen olevan tärkeämpää kuin tiedon ja kertoi suhteellisuusteorian olleen hänen paras päähänpistonsa.

Roolileikkijät leikin esteenä

Joskus esiin tulee luovan mielen ja leikin kateellinen serkku, Arvostelija. Arvostelija kyseenalaistaa sekä luovan prosessin lopputuleman että sen kulun ja toimijan. Arvostelijan sisarukset, Tärkeä ja Tietävä, kertovat, että oikeita luovia ihmisiä ovat Taiteilijat ja Keksijät. Ne, jotka tekevät tauluja ja lauluja, parannuskeinoja sairauksiin ja keinoja matkustaa avaruudessa. Arvostelija, Tärkeä ja Tietävä yrittävät vakuuttaa, ettei kannata yrittää, joku muu tekee sen paremmin ja Mokaa kannattaa pelätä. Ja jos oikein huonosti käy tulee paikalle vielä herra Häpeä ja neiti Nolo. Silloin viimeistään Leikki, Uteliaisuus, Innostus ja Ilo saavat väistyä sivummalle. Jos näin käy, on toivottavaa, että paikalla on myös Turva. Turva on viisaiden vanhempien, perheen, ystävien ja myöhemmin esimiesten ja työyhteisön henki, jossa erehtyminen on ok ja jossa Moka toimii neuvojana. Turva ja Pelko eivät viihdy samassa tilassa. Kun koemme riittävää turvallisuutta, voimme valita pidämmekö ajatuksemme laatikon sisällä, vai annammeko niiden lentää vapaasti.

Leikki kuuluu elämään

Ihminen on leikkinyt aina. Historioitsija Johan Huizinga kirjoitti kirjassaan Leikkivä ihminen, leikin olevan ihmisen perusominaisuus ja läsnä kaikessa kulttuurissa ja keksinnöissä. Leikkiminen ja leikkisyys ovat vahvasti mukana ihmisten välisissä suhteissa, niin parisuhteissa kuin muissakin. Hyvässä leikissä kaikkien osaaminen  on käytettävissä, tietoa jaetaan ja yhdessä toimien luodaan jotain uutta. Hyvä leikki herättää uteliaisuuden ja innostuksen, luo iloa ja yhdistää niin asioita kuin ihmisiäkin.  Tällaista leikkimistä tapahtuu parhaimmillaan
myös työyhteisössä, joskus erillisissä innovaatiopäivissä, useimmiten arkisen työn keskellä. Eikä ainoastaan
mainostoimistoissa tai pelifirmoissa, vaan yhtälailla kahvilan kassalla tai konepajan linjastolla. Uuden luominen voi olla ihan arkista hommaa, jonkun asian uudella tavalla mieltämistä, tekemistä tai vanhojen asioiden uudella tavalla yhdistelemistä ja niillä leikittelemistä.

Yksi keino oman luovuuden kehittämiseen on antaa sisäisen leikkijänsä tulla taas esiin. Se voi onnistua vaikkapa
niin, että suljet silmäsi ja menet ajatuksissasi takaisin sinne, missä leikkijä sai vielä toimia vapaana, omana itsenään. Siellä voitte taas tutustua toisiinne ja löytää vanhan ja uuden tavan leikkiä. Sisäisen leikkijän voi päästää vapaaksi myös yhdessä toisten kanssa, vaikka NLP-koulutuksessa. Yhdessä leikkiminen
moninkertaistaa mahdollisuuden luomiseen ja jaettu ilo on kaksinkertainen (vähintään!) ilo.

Voit olla kiinnostunut myös näistä